keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Menestyvät työntekijät luovat menestyneen johtajan



Menestyvät työntekijät luovat menestyneen johtajan

Esimiestyöni alkuvaiheessa muistin miettineeni usein, onko minusta esimieheksi, mitä se vaatii, että johtajana onnistuu? Jo kolmen vuoden esimiestyön jälkeen uskon löytäneeni johtajana menestymisen edellytykset. Kuinka tärkeätä onkaan esimiestyössä menestymisen kannalta osaavat ja ammattitaitoiset sekä sitoutuneet työntekijät. Uskon vakaasti, että menestyminen johtajana edellyttää ympärillä olevan työyhteisön myönteistä asennoitumista omaa työtä kohtaan ja siinä menestymistä.

Johtajuuteni ohje/motto on ollut ”Luo kaikille mahdollisuus onnistua ja loistaa”. Työssään menestyjät tulee nostaa arvoon oikeaan. Ohi on aika jolloin esimies hiljaa oven raossa tuo konvehtirasian ja kiitoskortin hyvin menneestä vuodesta. Miksemme nostaisi onnistumisen kokemuksia esiin ja voimaannu niistä yhdessä. 

Työntekijöiden tulee kokea tekevänsä merkityksellistä työtä, tehty työ tulee huomioida, siitä tulee kiittää ja palkita, mutta esimiehen tulee myös puskea joukkoa kohti vaativiakin tavoitteita. Työntekijöiden tulee tulla kuulluksi, heillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa ideoita rohkeasti ilman epäonnistumisen pelkoa. Menestyvä työyhteisö ottaa vastuuta, kulkee samaa tavoitetta kohti, jolloin pystytään tekemään rohkeitakin päätöksiä ja ottamaan riskejä. Kaiken ydin on sitoutunut ja hyvinvoiva työntekijä, jolla on suora vaikutus työn laatuun ja tuloksellisuuteen. 

Menestys edellyttää aktiivista ja eteenpäin pyrkivää työotetta, omien vahvuuksien hyödyntämistä ja henkilökohtaiseen kehittymiseen panostamista. Jokaisen tulisi päästä tekemään sitä, missä on hyvä ja kokea tuolloin oman työn kautta onnistumisen kokemuksia. Näitä tekijöitä mahdollistamalla johtaja pystyy tarjoamaan työntekijöilleen merkityksellisen ja myönteisen kokemuksen työtehtävistä, joihin työntekijä pystyy sitoutumaan ja kokemaan aidosti menestyvänsä.

Johtajuuden haasteena on kuitenkin kunkin työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien huomioiminen sekä työkulttuurin sekä ryhmädynamiikan mahdollisuuksien ja rajoitusten välillä tasapainoilu. Työpaikan sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys. Parhaimmillaan se kannustaa koko työyhteisön menestykseen, mutta pahimmillaan se voi myös lamauttaa niin yksilön kuin koko työyhteisön toiminnan. Menestykseen tarvitaan siis vahvaa yhteistyökykyä, avoimia ja reiluja kohtaamisia. Johtajalle jokainen työyhteisön jäsen on yhtä tärkeä, sillä jokaisen onnistuminen vaikuttaa myös yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

 Näillä eväillä syntyy mielestäni myös menestynyt johtaja. Toivon, että JET tulee antamaan minulle rohkeutta tukea työntekijäni menestykseen ja oman johtajuuteni kasvuun.

maanantai 4. tammikuuta 2016

Ajatuksi johtamisesta nyt ja tulevaisuudessa



Tulevaisuuden johtaminen tarvitsee entistä ennakkoluulottomampia, tavoitehakuisia ja tiimityötaitoisia ihmisiä. Johtajan tulee osata rekrytoida itseään ammattitaitoisempia ja moneen muuntautuvia ihmisiä. Tärkeää on rekrytoida aktiivisia persoonia! Johtajan tehtävänä on saada jokaisesta alaisestaan käyttöön erikoisosaaminen tai muu erityistaito, parhaat puolet. Johda taustalta, älä edestä. Älä haaskaa aikaasi tyhjän toimittajiin tai menneessä eläjiin. Keskity niihin, jotka haluavat ja pystyvät elämään hetkessä ja tulevassa. Niihin, jotka uskovat muutoksen pysyvään olotilaan ja jatkuvaan kehittämiseen, eikä muutos ole heille uhka. Unohda ne jotka haluavat elää menneessä ja vastustavat uutta ja voivat huonosti muuttuvassa työelämässä.  ”Ankeuttajat” vaanivat salakavalina työyhteisöissä synkistäen ihmisten mielet. Älä palkitse heitä. He estävät uuden luomisen ja vievät uuden tuottamisen innon ja työn ilon. Usko itseesi ja tiimiisi, hymyile. Palkitse ja johda omalla innostuksellasi. Anna palautetta ja ota sitä vastaan. Kehity!! Älä luule, ota selvää, tiedä!
Uskon, että luulemalla asioita voi menettää paljon hyvää. Tartu hetkeen ja puutu heti, ajoissa älä toivo tai oleta.  Ole läsnä arjessa, jotta tiedät mitä johdat.

Parasta ikinä johtamisessa kuten kaikessa muussakin on, että koskaan ei tule valmiiksi tai tiedä kaikkea. Jokaisena päivä oppii jotakin uutta. Pitää olla avoin uusille asioille ja kuunnella!
Minun tavoitteenani on itse kehittyä ihmisenä ja oppia uutta joka päivä. Yritän parhaani ja toteutan edellä mainittua parhaani mukaan työssäni päivittäin.  Johdan omalla esimerkilläni nyt ja tulevaisuudessa. En vaadi keneltäkään yhtään enempää, kuin itseltäni.

Työelämä muuttuu, kehittyy ja tulee nuoria erilaisella työn tekemisen kulttuurilla mihin aiemmin on totuttu ja mitä edellytetty. Pitää luoda uusia tapoja toimia ja kehittää työn tekemistä, johtamista. Työn ja tekijöiden pitää muuttua ajan mukana.  Tulevaisuudessa lisääntyy mahdollisuus liikkuvampaan ja työpaikkaan sitomattomampaan työskentelyyn. Työn ja vapaa ajan raja hämärtyy. Työn tekemisen kulttuuri muuttuu. Muutummeko me?             - Pia Kansikas          


lauantai 2. tammikuuta 2016

Palktsemisella innostava työilmapiiri!

Palkitsemisen voima.... Otin neuvosta vaarin ja käytin työyhteisössäni teemaa PALKITSE INNOSTAJA! Todella harvoin tulee palkittua työyhteisön hyviä suorittajia tai tekoja ja ne jää usein huomaamatta tai erikseen mainitsematta. Aloin miettimään, kuinka on järkevää palkita työyhteisöä siten, että valittu ei tule vain pelkästään minun mielipiteen kautta. Niinpä keksin, että työyhteisö saa itse keksiä kenet pitäisi tänä vuonna palkita ja millä perusteilla. Meillä oli tyky-päivä, jolloin kävimme syömässä yhdessä työporukan kanssa ja annoin heille kaikille siellä pienen muistamisen ja kirjoitin jokaiselle joulukorttiin henkilökohtaisen palautteen miksi minun mielestä kukakin on hyvä työssään ja mitä arvostan ERITYISESTI kenenkin työpanoksessa. Työntekijät olivat erittäin otettuja palautteesta ja koska se tuli oikeasti sitä tarkoittaen minulta. Jokainen on oma persoona ja kaikilla korostuu joku tietty osa-alue työssään. Mikä on työyhteisön rikkaus? NO erilaisuus tietenkin ja ne jokaisen omat vahvuudet. Vahvuudet ja eilaisuudet korostui minullekkin hyvin, kun mietin jokaisen työntekijän kohdalta missä kukakin on hyvä. Entäs ne huonot puolet? Niitä en rohjennut kuitenkaan vielä korttiin kirjoittaa, aloitetaan palautteen anto ensin tällä hyvällä tavalla. Mutta rakentavan palautteen vieminen työyhteisöön säännölliseksi on kehittämisen paikka! Meillä oli henkilöstökokous, jossa ilmoitin työyhteisölle ideastani palkita yksi tai useampi työntekijä. Kerroin heille, että ajatukseni lähti koulutuksesta, jossa puhuttiin innostajien palkitsemisesta. Perustelin asiaa sillä, että ne hyvät teot ja suoritukset ovat meidän työn suola, jota meidän tulee vaalia ja tehdä ne näkyväksi. Työyhteisö innostui heti ajatuksesta. MUTTA; osalla se aiheutti hieman epäilyksiä ja minulta kysyttiin suoraan että eikö me kaikki ansaita tulla palkituksi? Silloin oli vaikea paikka miettiä mitä siihen vastaisin? Kerroin, että tämän tarkoitus ei ole tehdä toisista huonompia vaan antaa erityiskiitosta heille, jotka ovat teidän mielestänne ansainneet tulla huomatuski omalla työtavallaan. Jokainen on hyvä omalla tavallaan, mutta nostetaan esiin erityisesti jonkun hyviä puolia. Palkitun valinnan vaikeus? En halunnut itse päättää sitä, kuka palkitaan, joten annoin työyhteisölle tehtävän miettiä jokainen omalla kohdallaan kuka meidän työhteisöstä ansaitsee tulla palkituksi ja millä perusteella? Kerroin, että he saavat ehdottaa myös itseään, jos kokevat näin. Tällä tavoin jokainen joutui omalta kohdaltaan miettimään, olenko tehnyt jotain minkä vuoksi minut pitäisi palkita? Kaikkien piti laittaa minulle sähköpostitse palaute ja ehodtuksensa ja näin he myös tekivät. Oli aivan mahtavaa huomata, miten työntekijät lähtivät innolla mukaan ja heitä jännitti itseäänkin miten siinä käy. Oli hienoa huomata, että jokaisella on oma näkemyksensä siitä mitä työssä arvostetaan. Toinen arvostaa asukaslähtöistä työskentelytapaa kun taas toinen arvostaa tomeraa, jämäkkää, kehittämismyönteistä asennetta. Minusta oli reilua, että palkitun valinta tulee koko työyhteisöltä eikä vain minun mielipiteen ja näkemyksen vuoksi. Selkeästi sieltä nousi yksi työntekijä voittajaksi seuraavilla teoillaan: - Nuoresta iästään huolimatta hoitaa asenteella työtehtävät eikä koskaan valita kiireestä - on tuonut koulutuksiensa myötä työtämme asukaslähtöisempään suuntaan - kehittänyt toimintaa yhteisöhoidon koulutuksen myötä huimasti vuoden aikana - ei jätä mitään koskaan puolitiehen vaan tarttuu heti tuumasta toimeen ja hoitaa asiat aina alusta loppuun - on energinen, iloinen ja hyväntuulinen. Asioita oli enemmänkin, mutta tässä ydin.. Palkitsin työntekijän henkilöstökokouksessa ja työntekijät iloitsivat hänen puolestaan ja sanoivat palkinnon menneen oikealle henkilölle. Annoin lahjaksi hänelle syvärentouttavan jalkahoidon ja hän tykkäsi sitä kovin.
Tämä ei jää suinkaan viimeiseksi kerraksi, koska työntekijät itse ehdottivat, että voitaisiinko pitkin vuotta palkita aina hyviä tekoja tai suorituksia ja sanoin heti että TOTTA KAI! Ja uskon, että tämä toi meille paljon positiivista ajattelutapaa työyhteisöön ja jokainen miettii vähän eritavalla työskentelytapaansa ja ovat käyneet mielessään varmasti loistavaa pohdintaa miettiessään palkitsemisen perusteita. Palkitseminen kannattaa sekä palaute ylipäätäätänsä. Siispä aion tehdä tästä joka vuotisen perinteen ja työporukka tätä jo innolla odottaakin! Hienoa huomata tekevänsä jotain uutta ja saada sillä positiivisia vaikutuksia työyhteisöön. Kehittämiskohteensa vuonna 2016 on palautteen antaminen sekä palkitseminen! Iloista uutta vuotta 2016, innolla uusiin haasteisiin! :)
Jenni Kanerva

tiistai 29. joulukuuta 2015

Tammikuun tapaaminen Helsingissä

11-12.1.2016 Tapaamme taas. Tällä kertaa mennään Helsingin ytimeen, Hotelli Scandic Parkiin.

Käy lukemassa tarkemmat infot "Strategian maastoutus arkeen"- välilehden alta.

Hyvää uutta vuotta!

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Ajatuksia omasta johtajuudesta ja päätöksenteosta

Olen lukenut paljon kirjallisuutta johtajuudesta viime aikoina, johtuen siitä, että oma työnkuvani on suuren muutoksen alla. Olen pohtinut omaa johtajuuttani; millainen olen johtajana. Millainen haluaisin olla johtajana, siltä osin kuin siihen itse pystyisin vaikuttamaan. Edellisillä lähipäivillä meitä pyydettiin miettimään, mikä tekee minusta hyvän johtajan. Huomasin, kun mietin asiaa myöhemmin, etten oikeastaan osannut vastata tuohon kysymykseen. Tosin yksittäisiä ominaisuuksia emme saaneet vastaukseksi antaa, joten ehkä mietin tuota vastausta liian analyyttisesti ja syvällisesti. Silti asia jäi vaivaamaan.

Paneuduinkin siis asiaan perusteellisemmin ja sain käsiini kirjan Druckerin parhaat – Peter Druckerin keskeiset ajatukset -60 vuotta johtamistutkimusta ja -tietoa. Tunnistin itseni ja omat vahvuuteni kirjasta helposti.  Mieli oli korkealla, ehkä osaisinkin valjastaa omat vahvuuteni konkreettisesti käyttöön ja tunnistaa itsestäni hyvän johtajan ominaisuudet ja toimintatavat  ja pukea ne vieläpä sanoiksi. (Mainittakoon, että huomasin myös, kuinka paljon minulla on edelleen opittavaa ja kuinka keskeneräinen olen :) eli jalat pysyivät maassa innostuksestani huolimatta).

Olen sisäistänyt hyvin sen ajatuksen jo vuosia sitten aloittaessani esimiehenä, että johtajuus on työtä. Se ei ole etuoikeus tai asema, vaan se on velvollisuus ja vastuu, jonka kannan itse syyttelemättä muita, siihen kuuluu asetetut päämäärät ja tavoitetaso, josta en tingi. Siihen kuuluu tieto siitä, mikä on oikein ja mikä on toivottavaa. Ja tieto siitä, etten hallitse ympärilläni olevaa maailmaa.  En pelkää muiden vahvuuksia, vaan haluan tiimiini vahvoja persoonia, ketkä osaavat työnsä mahdollisesti jopa minuakin paremmin, koska lopullinen vastuu työstä on minulla. Ja päätöksenteko. Yksi johtajuuden kulmakivistä.

Usein ajatellaan, että tehokas johtaja tekee paljon päätöksiä. Drucker on toista mieltä. Hänen mukaansa parhaimmat johtajat tekevät vain vähän päätöksiä, sillä he keskittyvät tärkeisiin päätöksiin, niihin, joilla on merkitystä tulevaisuuden kannalta. Johtajan ei pitäisi sotkeutua päätöksiin, jotka voidaan tehdä siellä missä toimintakin tapahtuu.  Hän lisää myös, että päätöksenteossa ristiriitoja ei pidä pelätä. Vasta niiden myötä päätöksentekoon saadaan pintaa syvempiä taustoja.  Itse huomasin ajattelevani tätä lukiessa,  kuinka helppoa päätöksenteko on aina ollut minulle ja toisaalta, kuinka helppoa minun on ollut antaa myös muiden tehdä päätöksiä.  Kyky kompromisseihin on välttämätöntä, kun oikeaa tai väärää vastausta ei ole. Tällöin on luotettava omaan intuitioon siitä, mikä on oikein?

Olen aina ollut rohkea ja avoin keskustelija ja minulla on ollut selkeä visio asioista ja päätösten takana olevista perusteista. Jos en ole tiennyt jotain, olen ottanut selvää.  Arvot ohjaajat päätöksentekoa ja useimmiten oikean päätöksen tuntee. Vaadin aina sekä itseltäni että muilta perustelut sille, miksi he ovat jotain mieltä tai mihin he perustavat jonkin päätöksen. Kannustan jokaista ottamaan osaa päätöksistä heräävään keskusteluun ja kertomaan mielipiteensä asiaan, perusteluineen. Mitä suurempi päätös, sitä enemmän se herättää mielipiteitä ja tunteita, eikä vain positiivisessa mielessä. Erimielisyyksiä työyhteisössä ei kuitenkaan pidä vältellä. Johtajan on kyettävä kohtaamaan työyhteisössä nousevat erimielisyydet avoimesti ja käännettävä ne voimavaraksi. Erimielisyydet tuovat  oikein hyödynnettyinä työyhteisöön energiaa, mutta se vaatii luottamusta työyhteisön sisällä. Hyvä on myös muistaa, ettei kaikkia voi kuitenkaan miellyttää, eikä erimielisyydet myöskään tarkoita päätöksen muuttumista. Työyhteisöä pitää kuunnella, mutta johtajan tehtävä on myös uskaltaa tehdä päätökset huolimatta muiden mielipiteistä.  Päätöksestä on pitkä matka toimintaan ja viimeistään siinä vaiheessa johtajat kyvyt punnitaan.


Petra

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Palautteen voima

Työssä jaksaminen ei ole itsestäänselvyys.  Tuntuu, että aina on kiire, asioita ja tehtäviä ei millään saa tehtyä ajoissa, teitpä töitä miten ahkerasti tahansa.

 Miten jaksan? Mistä saan voimaa aloittaa uuden työpäivän iloisella ja muita kannustavalla tavalla?

Palautteen saaminen, olipa se omaisilta tai asiakkailta tai työntekijöiltä, tekee sen. Positiivinen palaute antaa sinulle voimaa ja auttaa sinua uskomaan, että olet tehnyt asioita oikein. Asiallinen negatiivinen palaute on yhtä tärkeää, käsittelemällä asiaa voit kehittää toimintaa haluttuun suuntaan.


Anna positiivista palautetta aina kun siihen on aihetta.  Omaiselle, asiakkaalle, asukkaalle, työkaverille. Se ei vie sinulta kuin hetken, mutta voi pelastaa palautteen saajan päivän.

tiistai 22. joulukuuta 2015

Hymyile



 
Johtaja vastaa ja ottaa vastuun siitä että toiminta on käynnissä.
Muutoksen toteuttamiskyky, vuorovaikutustaidot ja henkilöstön valmentaminen ovat tulevaisuuden johtajan tärkeimmät johtamiskeinot.
Hyvä johtaja on  kiinnostunut  työympäristöstä, osaa nähdä asiat  ja tukea alaisiaan. Hyvä johtaja osaa jakaa valtaa ja tehtäviä.
Hyvä johtaja palkkaa fiksuja henkilöitä joilla on oikea asenne.
Hymyile ja tervehdi, se tekee maailman mukavammaksi, avoimemmaksi. Se on kaiken suuren muutoksen perusta.

lauantai 19. joulukuuta 2015


Luottamus...


Pohdiskelin tässä lauantain työvuorossa kulunutta vuotta 2015. Ajatus ensimmäiseen blogitekstiin syntyi aiheesta luottamus, itselleni tärkeä asia.

Kuluneella viikolla pidimme vuoden viimeisen johtoryhmän kokouksen ja kävimme läpi eri sektoreiden kuulumisia. Tyytyväisenä saatoin kertoa, hyvää kuuluu, meillä on hyvä tiimi kasassa.

Olen tehdyt esimiestyötä pian kolme vuotta. Tuohon ajan jaksoon mahtuu monenlaisia tapahtumia. Tapahtumia, joiden aikana luottamus ihmisiin ja toisaalta itseen on ollut koetuksella.

Luottamus on toisaalta kantanut myös vaikeiden aikojen yli. Onneksi on ollut muutama luottohenkilö, joiden tuen turvin – nyt - voin todeta päivä paistaa risukasaankin. Kiitos heille!

Luota itseesi ja omaan tekemiseesi!

 Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Itseluottamus on luottamusta omaan itseensä (wikipedia)

 -Mirkka
Kuvahaun tulos haulle trust

 

perjantai 11. joulukuuta 2015

Pienryhmäohjaukset tammikuussa 2016

Ensimmäiset tutkinnon ohjaamisen pienryhmätapaamiset järjestetään tammikuussa 2016 Suomen Liikemiesten Kauppaopistolla osoitteessa Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki.

Yhden tapaamisen kesto on 1,5h ja pienryhmän koko on maksimissaan 6 henkilöä. Pienryhmätapaamiseen voi osallistua kokoustilassa paikan päällä tai verkkoyhteydellä.

Klikkaa alla olevaa linkkiä ja merkitse nimesi sopivaan pienryhmään. Jos osallistut verkkoyhteydellä, merkitse nimesi perään "Skype".

Klikkaamalla ilmoittautumiseen.