Mehiläinen: Strateginen ajattelu Mehiläisessä 3-4.11

Kiitos kaikille Rantapuiston starttijaksosta!

Kotitehtävät löytyvät sivun alalaidasta kuvien jälkeen.

Jet- ryhmät ovat eläneet Mehiläisen muutoksien aikana koko ajan. Nyt enemmän kuin koskaan. Muutoksiin vaaditaan kriittinen massa ja te olette se massa. Ideana on miettiä maailman muutosta ja minkälaista johtamista pitää olla, että pystymme menestymään muutoksessa. Tiedämme tulevaisuudesta aika vähän. Tulevaisuus on epävarma. Tulevaisuus tulee olemaan sosiaalinen ja digitaalinen. Kaikki muu on vähintään epävarmaa. Pitää pystyä navigoimaan kaaoksen reunassa johtamisessa. Johtamisen muutos on enemmän ajankohtainen kuin koskaan. Se ei ole työvälineitä, menetelmiä tai tapoja. Se on asennetta ja rohkeutta edetä yhteiseen suuntaan. Paljon vaativampaa, mutta myös antoisampaa.

Mitä Luova Tuho on? Luova Tuho ravistelee organisaatioita ja yhteiskuntaa. Työ muuttuu niin, että matalan tuottavuuden työt loppuu ja siirrytään korkean tuottavuusasteen töihin. Tähän mekanismiin uskotaan paljon. Rutiinityöt ja toimialat häviää ja nopeassa tahdissa syntyy uusia. Luovuudella tuhotaan vanhat pinttyneet rakenteet ja toimintatavat. Pitää muistaa luopua vanhoista tavoista, jotta saadaan uudet käyttöön. Synnytetään tuottavuutta tekemällä enemmän järkevämpää työtä. Tehdään siten, silloin ja siellä missä asiakas siitä eniten hyötyy. Nostetaan reagointinopeutta, laatua ja kehittämisen nopeutta. Uuden johtajuuden avainkysymys. Ei tehdä resursseja lisäämällä, vaan mietitään miten olemassa olevilla resursseilla tehdään fiksummin.

Tavoitteena on luoda uutta johtamiskulttuuria ja tehdä se näkyväksi avoimessa digitaalisessa maailmassa. Tulevaisuus on sosiaalinen ja digitaalinen.

1. Ryhmä. Miten tutkinto suoritetaan? Kohdennetaan opetus värien perusteella.

2. Ryhmä katsoo avointa digitaalista maailmaa

3. Ryhmä katsoo henkilökohtaisia johtamiseen liittyviä asioita

4. Ryhmä katsoo kirjoittamiseen liittyviä asioita.

Johtamisesta puhutaan yleensä negatiivisesti. Mutta kuitenkin omasta esimiehestä puhutaan positiivisesti.

Avoimessa digitaalisessa maailmassa syntyy tietoja ja tiedon omistaa asiakas itse. Tietomaailmaan tullaan omilla laitteilla. Tieto on halpaa, sen käyttö on halpaa ja helppoa. Oppimisympäristö ei ole fyysinen tila. Avoimessa digitaalisessa maailmassa puhutaan ubiikista oppimisesta. Asioita opitaan lähijaksoissa, lukien artikkeleita, tutustumalla muihin ihmisiin, opitaan myös kaikkialla muualla. Pitkin maailmaa. Olet ehkä itsekin oppinut asioita muualla kuin luokkahuoneissa. Oppiminen joka on sidottu rakenteisiin on kilpailukyvyn suurin haitta. Ennen töihin menoa ihminen käyttää kolmasosan elämästään koulun penkillä jossa ajastaan jälkeenjääneet opettajat opettavat ajastaan jälkeen jääneitä asioita.

Tämän vuoksi ei tuoteta tehtäviä tai esseitä. Ei anneta tarkistettavia tehtäviä. Osaaminen on osoitettava työssä ubiikisti. Uusi johtamiskulttuuri on osattava tehdä näkyväksi. Pitää olla pikkuisen anarkisti oppijana. Emme käytä suljettuja oppimisympäristöjä. Viemme kaiken ulos näykyviin oppimisympäristöihin joita voimme käyttää hyväksemme omassa työssämme. Ei ole enää tietohallinnon standardeja.

Oppimisympäristö on jaettu eri alueisiin.

Henkilökohtaistaminen ja uudet askeleet. Meidän on johtajina oltava jonkin näköisiä. Johtajan on tahdottava johtaa. Muuten johtajana toimiminen ei tule onnistumaan. Täytyy siis tahtoa johtaa ja sen pitää näkyä. Johtaminen ei ole synti tai häpeällinen teko. Jostain syystä se on kuitenkin koulutuksessa kääntynyt niin. Esim. harva sairaanhoitajakouluun menijä päättää olla johtaja. Yliopistolla taas moni haluaa. Muutoksessa oleville joukoille mikään ei ole pahempaa kuin johtaja joka on väkinäisesti tehtävässään.

Omien johtajan piirteiden tunnistaminen ei ole helppoa. Miksi olen niin hyvä johtaja? Huomenna aamulla jokainen on kirjoittanut vihkoon miksi on Mehiläisen parhaimmistoa johtajana. Ei hyvää kuuntelijaa jne. Vaan miksi on hyvä johtamaan. Mikä tekee sinusta huippuvalinnan? Minkälaisen mielikuvan rakennan itsestäni, miten brändään itseni johtajana?

Linkedin ja Twitter. Twitter toimii tietotulvan suodattimena. 140 merkin pakettiin saat itseäsi kiinnostavan tiedon. Nykyään kaikki uutiset tulevat ensimmäisenä Twitteriin. Jos haluat olla edes jollain tavoin näkyvä, tee twitter- tili ja kirjoita itsestäsi semiammatillinen kuvaus. Älä ole munapää! Laita mielenkiintoista seurattavaa. Seuraa esim. Sosiaali- ja terveysministeriötä. Tee twiitti Ove Uljaasta heti aamulla.

Punainen ryhmä keksii Twitter- nimen ja kuvauksen. Sininen ryhmä ottaa profiilikuvan ja taustakuvan. Keltainen ryhmä saa mennä nukkumaan kun on tehnyt vähintään yhden Twiitin. Samoin Vihreä ryhmä. Pikkuisen epävirallinen Mehiläisen johtamiskulttuurin kehittäjäryhmä. Hankitaan tuhat seurattavaa ennen kotiinlähtöä!

Courserassa on mukana 120 yliopistoa joiden kurssit ovat täysin vapaasti käytävissä kenelle tahansa. Kursseja kutsutaan Mooceiksi. Courserassa löytyy 3 tasoisia tunnistuksia ja suoritukset päivittyvät suoraan Linkediniin. Valitkaa ryhmässänne joku joka käy yhden ensin ja opettaa sitten muille. Yksi coursera tai joku muu kurssi. Epäillään, että courserat yms. tulevat tuhoamaan nykyisen yliopistojärjestelmän

Vuonna 1964 tai ennen syntyneet tarvitsevat selkeitä rajoja ja uskovat, että sääntöjä pitää olla. Ovat kilttejä ja tottelevaisia. Tämän sukupolven mukaan on rakennettu työelämän hierarkia. Tykätään laatikoista ja toimenkuvista ja tiettynä aikana tehdään tiettyjä asioita. Prosesseja ja hallintaa! Teollisen yhteiskunnan malli. Tätä ennen valloillaan on ollut agraaryhteiskunta. Nyt olemme siirtymässä yhteiskunnasta toiseen. Arvot ja rakenteet muuttuvat. Siirtyminen tapahtuu yleisinnovaation kautta. Keräily-yhteiskunnasta agraariyhteiskuntaan siirryttiin kaskeamisen kautta. Suo, kuokka, Jussi. Samalla tuli uusi työnjako. Jussi kuokkii ja Miina ruokkii. On alettu ajatella ensimmäistä kertaa työn ulkoisia motivaatiotekijöitä. Vallitsi platoniset perusarvot, hyvyys, totuus ja kauneus.

Hyvyys on aikojen saatossa jalostunut etiikaksi ja moraaliksi. Tahdoksi tehdä oikein. Totuus on jalostunut tiedoksi ja luonnontieteeksi. Kun siirryttiin teolliseen yhteiskuntaan tieto ja totuus sai uuden merkityksen. Tieto saavutti ylivallan. Alettiin ajatella hallintaa ja hallinnan kulttuuria. Ajateltiin, että kaikki asiat voidaan ratkaista tietoa lisäämällä.

Höyrykone oli kuitenkin uusi innovaatio jolla siirryttiin agraariyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan. 100- vuotiaissa johtamisen käsikirjoissa johtajakäsitys on täysin erilainen kuin nykyään. Ei enää tarvitse olla vankka ruumiinrakenteeltaan jne. mitä silloin arvostettiin. Vanhaan johtajuuteen liittyy suuruus ja messiaanisuus. Määriteltiin työtehtävät ja etsittiin henkilö tekemään niitä. Nykyään kuitenkin tuottavuuserot ovat valtavia eri henkilöiden kesken. Yli puolet reklamaatioista ja työyhteisön ongelmista johtuu huonosta vuorovaikutuksesta. Loputkin ongelmista voitaisiin korjata hyvällä. Tarvitaan toki hyvää substanssiosaamista, mutta tarvitaan muutakin. Olemme järjestäneet maailman koulutuksen mukaan. Ajattelemme, että tehtävään tarvitaan aina koulutus. Ihmisellä täytyy olla juuri esim. sairaanhoitajan pätevyys. Koulutus ei seuraa aikaa ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksiin ei saa oikeita eväitä vanhoista koulutuksista.

Organisaatiot eivät uudistu, koska lokeroimme työtehtävät ja jopa kohdistamme ne tiettyjä tekijöitä varten. Ajattelemme myös paha työ – hyvä vapaa-aika ajattelulla. Työ on rajattava selkeästi ja on oltava tietyssä paikassa tiettynä aikana. Suurimpana työelämän muutoksena on ajan ja paikan määritelmän häviäminen. Työn ja vapaa-ajan väliajoilla työtä menee hukkaan.

Työssämme mietimme epäonnistumisia ja tiedotamme niitä hyvin hanakasti. Ajattelemme, että tiedottamalla epäkohdista ihmiset muuttavat niitä asioita. Kissa pöydälle nostamalla saadaan ihmiset innostumaan muutoksesta. Eivät innostu! Ei kannata lähteä työelämässä tälläisiin projekteihin. Keskitytään olennaisiin asioihin, eikä keskitytä epäolennaisiin epäkohtiin.

Työyhteisöissä on innostajia noin 20%. Lähtevät mukaan mihin vaan. Ajattelevat positiivisesti muutoksesta.

20% ovat muutosvastarintaisia. Mikään ei koskaan ikinä käy. Ankeuttajia. Kokoontuvat yhteen ja lähtevät oikein tosissaan ankeuttamaan porukalla. Varsinkin työaikojen rajoilla. Palkitsemme jatkuvasti tätä joukkoa. Tyhy- rahat ja johtamishuomio kohdistuu tähän joukkoon. Innovaatioiden tekijöihin ja kehittäjiin ei panosteta läheskään yhtä paljoa huomiota. Nokialla 149 ihmisen innovaatio-organisaatiossa 80% johtamishuomiosta menee ankeuttajille. Silloin oma energia häviää ja ankeuttaminen tarttuu. Ajattelemme, että on fiksua olla varautunut pahimpaan. Se lamauttaa.

60% ihmisistä haluaa tehdä hyvää työtä ja ovat innostuneita työstään. Menevät organisaatiossa sille puolelle minne kannattaa mennä. Jos kannattaa mennä ankeuttajien puolelle ja siellä saa huomiota, he hakeutuvat sinne. Alkaa syntyä kyynisyyttä ja katkeruutta. Aletaan muistella vanhoja ja kaivata mennyttä. Ajatellaan tulevaisuutta levottomuudella ja epävarmuudella.

Yksi esimiesten tärkeimmistä asioista on palkita innostajia. Kannusta, palkitse, hymyile. Älä palkitse ankeuttajia! Muuten organisaatiokulttuuri muuttuu kyyniseksi ja katkeraksi. Muuten organisaatio muuttuu siis boreokratiaksi. Organisaatioita vaivaa jähmeys.

Euroopan suurin julkinen sektori on nyt suomessa. Meille on muodostunut rakenteellinen pönöttämisen kulttuuri. Meidän täytyy oikeasti luopua turhista rakenteista. Julkinen sektori Suomessa on 53% BKT:stä. Esimiehinä meidän tehtävänä on rakentaa luottamusta itseemme ja tulevaan. Tehdään postiviivinen tulkinta tulevaisuudesta. Ei lähdetä mukaan voivottelukulttuuriin ja resurssi- itkuun. Laitetaan asioita perspektiiviin ja ei sokaista itseämme katsomalla vain epäkohtia.

Imatralla 2 lääkäristä tuli jatkuvasti valituksia. Toisella oli 53 asiakasta päivässä ja toisella 3. Ei nähty, että toinen otti 50 asiakasta enemmän kuin toinen päivässä. Oltiin sokeita muulle, nähtiin vain reklamaatioiden määrä. Jos rakennamme luottamusta tulevaan ja katsomme maltilla asioita, voimme rakentaa luottamuksen ja luovuuden kulttuurin. Mieti kumpaan suuntaan johdat. Oletko innostaja vai ankeuttaja? Jos kiinnität huomiota ankeuttajiin, on kohta koko organisaatio täynnä heitä.

ICT on yleisinnovaatio joka vie meidät seuraavaan maailmaan. Digitalisaatio on tapahtunut jo. ICT tulee muuttamaan maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. Uuden maailman ongelmia ei voida ratkaista vanhan maailman tavoilla. Jos Henry Ford olisi alkanut tekemään sitä mitä ihmiset halusivat, olisi hän alkanut tekemään nopeampia hevosia. Kun autot tulivat, ne olivat vaarallisia ja kirjoitettiin artikkeleita miten vaarallisia ne ovat. Tämä osoittaa asennetta uusia asioita kohtaan. Energian hinnan muutos vaikutti viimeeksi yhteiskuntaamme paljon. Nyt mutoksena on tiedon saannin muutos ja hinnan muutos. Se on uusin ja suurin muutos yhteiskunnassamme.

Musiikkia tuotetaan nyt enemmän kuin koskaan, mutta minkään maan bkt:ssa musiikintuotanto ei ole kasvanut. Meille syntyy uutta työtä uudella tavalla. 14% Maltan BKT:sta tulee nettikasinoista. Nyt jo Helsingistä ja Tukholmasta mennään Maltalle työhön pyörittämään nettikasinoa. Työ muuttuu toisenlaiseksi, työn tekeminen muuttuu toisenlaiseksi ja koko yhteiskunta muuttuu toisenlaiseksi. Paha työ- hyvä vapaa-aika- ajattelun merkitys muuttuu. Kaikki ajattelevat työtä työajan ulkopuolella ja tekevät innovaatioita työajan ulkopuolella. Nykyään katsotaan pahasti jos teet töitä työajan ulkopuolella. Teemme jopa salaa töitä työajan ulkopuolella. Joskus kuitenkin puoli tuntia illalla voi olla todella tehokasta ja kannattavaa.

Uusi työn tekemisen tapa muuttuu yhteiskunnan muutosten takia, mutta myös muista syistä. Taivalkoskella uittomiehet ja metsurit puhuivat vielä pokasahojen käyttäjistä ammattimiehinä ja arvostivat heitä 10 vuotta moottorisahojen keksimisen jälkeen. Puhumme nykyään samalla tavalla toimistosihteereistä ja monista muista selkesästi katoavista aloista. Nämä työt häviävät 96% todennäköisyydellä. Esimiehen keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että alaisilla on oikea osaaminen. Kyse on siitä uudistuuko työ vai ei. Jos se ei uudistu, se loppuu

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työ mosaiikkimaistuu ja sirpaloituu. Uusista työpaikoista syntyy yli 50% ammatteihin joita vielä ei ole olemassakaan. Yle haki sisältökuraattoria itselleen. Sisältökuraattorin tehtävänä on määrittää oma tehtävänsä ja tapansa toteuttaa työtään. Kyse ei ole siitä muuttuuko maailma vai ei, vaan kyse on siitä miten nopeasti työelämä murtuu. Pitää pystyä rikkomaan vanhoja malleja. Tehdään kokeilukulttuuriviikkoja. Jämsän valtuuston kanssa on sovittu, että kaikki saavat tehdä töitään juuri sillä tavoin kun tuntuu järkevimmälle ilman sääntöjä tai papereiden pyöritystä. Teemme paljon sellaisia töitä joilla ei oikeasti ole mitään merkitystä. Olemme synnyttäneet kehityskeskustelukulttuurin miettimättä onko se tapa paras ja fiksu.

X- sukupolvi, eli vm65->. Tätä sukupolvea on 70% työelämästä tällä hetkellä. Sukupolvi on tietokone- ja internetsukupolvi. Tietää, että asiat pitää tehdä eri tavalla ja heillä on vähän ahdistunut olo. X- sukupolvi on saatu tottelemaan suurten ikäluokkien tapoja. Ovat tyytymättömiä ja kiltisti tekevät mitä käsketään, vaikka jurppii. Ymmärtää, että rahan takia pitää olla töissä, mutta kokevat vaikeuksia sopeutua yhteiskunnan normeihin.

Y- sukupolvea on 30%. Arvomaailma on erilainen. Työn merkitys on keskeinen asia. Ei suostuta tekemään asoita lampaana väärällä tavalla. Sisäinen motivaatio on tärkein juttu. Motivaation pitää tulla sisältä. Eivät innostu jumppalipuista ja kunniamerkeistä. Haluavat sisältöä ja vapautta. Haluaa itse päättää miten, missä ja milloin työtä tehdään. Haluavat kunnon välineet. Kärsimätön sukupolvi, eivät halua odotella tietokoneen käynnistelyä. Polarisaatio on täysin uudenlainen. Koulutus ja ammatit menee eri tavalla sekaisin. Nyt voi menestyä ne kenellä ei ole mitään koulutusta ja eri ammateissa menestyy eri ammattikuntien työntekijät. Ennen mentiin sukujen mukaan, X- sukupolvi menee harrastutsten mukaan ja Y- sukupolvi esim. tapahtumien ja lapsuuden kaveriporukoiden mukaan. Toimii aivan eri tavalla aiemmat sukupolvet. Erittäin korkea moraali ja korkea eettisyys. Ei suostu ympäristörikoksiin samalla tavalla kuin X- sukupolvi. Y- sukupolveen kuuluu vapaus. Vakituinen työpaikka ei ole enää samalla tavalla arvostettua, mutta toki raha on jollain tavoin. Raha tulee vain eri tavalla kuin ennen. Koulutuksen merkitys on pienentynyt ja nykyään koulutuksen eteen ei tarvitse tehdä samanlaisia uhrauksia.

Suomessa on noin 4000 bloggaajaa ja tubettajaa jotka elävät sillä. Työelämässä tapahtuu maailmanluokan muutos siten, että asetelmat keikahtaa toisin päin. 2022 työelämässä alle 40- vuotiaita on enemmän kuin yli 40- vuotiaita. Mahdollisuus vanhoille ikäluokille säiltyttää työelämä sellaisena kuin se on ollut on täysin 0.

Ajattelemme paha sosiaalinen yhteisöllisyys – hyvä fyysinen yhteisöllisyys- ajattelu. Ajattelemme, että netissä vietetty aika aiheuttaa syrjäytymistä. Emme ajattele, että myös netissä voi olla yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä ja ne ovat syrjäytymisen ehkäisyn keinoja.

Parviälyllä tarkoitetaan, että yksinkertaiset agentit voivat ratkaista monimutkaisia ongelmia. Käyttämällä digitaalisen maailman välineitä esim. luennoilla voimme hakea tietoa kattavammain kuin vain kuuntelemalla. Onko järkevää kieltää nuoria käyttämästä kännyköitä tunnilla, vai pitäisikö heitä kannustaa käyttämään niitä tukevina välineinä? Meidän on opeteltava olemaan maailmassa mukana monelta eri kantilta.

Digitaalinen maailma tarjoaa täysin odottamattomia ratkaisuja. Vammainen ihminen voi olla huippuasiantuntija netissä. Sydänleikkauksen läpikäynyt asiantuntija voi olla verkkomaailmassa täysin työkykyinen, vaikka ei rakenteellisessa maailmassa voisi ollakkaan. Meidän on vaikea hyväksyä, että meillä on toisenlaisia arvoja. Työelämän on pakko muuttua.

Ajattelemme, että esim. festivaalit eivät ole sopivia syitä vapaapäiville. Emme voi arvottaa omien arvojemme perusteella toisten ihmisten arvoja. Meidän ainut keino on ottaa askel ja siirtyä digitaaliseen maailmaan. Maailma on toisenlainen ja se ei muutu enää menneeksi maailmaksi. Ei pidä arvostella toisten tapaa elää.

Ihmiset sietää paljonkin rutiineja, mutta on oltava vapautta tehdä jäsennyksiä. Työterveyspalveluissa tulee suuria muutoksia jatkossa. Tavoitteet ovat erilaisia. Olemassa olevissa rakenteissa ei voida valita, vaan rakenteita on muutettava. Uudessa työelämässä ei pärjää jos ei ole ahkera ja valmis tekemään töitä. Ahkeruus ja aikaansaaminen ovat perusedellytyksiä. Työterveystarkastuksia voidaan tehdä miten, missä ja milloin vain, mutta niitä olisi tehtävä paljon. Vapaus valita miten työn tekee, mutta pitää tehdä tehokkaasti.

Tehtävä:

Tehtävä 1. Valokuvausryhmä. Pinterest- taulu johtamisesta.

Tehtävä 2. Tietokilpailu, eli tentti. Mitä mieltä olette asioista ja mitä haluatte puhua. Mitä muut ovat ajatelleet ja mitä ovat oppineet? Kahoot- nimisellä välineellä. Erittäin viihdyttävä visa! Noin 10 kysymystä joissa on 4 väittämää josta yksi on oikein.

Tehtävä 3. Elokuva nykyaikaisetsta työelämästä ja tulevaisuuden johtamisesta. Vihreä ryhmä. Välineenä imovie tai vastaava.

Tehtävä 4. Talkshow, Stand- up komiikkaa.

Keskiviikko 4.11.2015

Ove Uljas 4.11 aamupäivä

JET on erittäin tärkeä osa menestymistä. Voimme valmistaa esimiehiä kohtaamaan muuttuvan maailman. Koskaan ei tulla menestymään jos ei voida luoda tilannetta missä esimiehet voivat johtaa joukkoja muuttuvissa tilanteissa. Tyynessä vedessä pystyy purjehtimaan kuka vain, mutta aallokossa kipparin taito punnitaan.

Jokaisella liiketoimintalinjalla on 5 vuoden liiketoimintasuunnitelma. Haastavina aikoina pitää olla enemmän vaihtoehtoja käytössä ja erilaisia skenaarioita mietittynä.

Organisaatio on saatava liikkeelle siten, että kaikki soutavat samaan suuntaan. Jokaisella oltava mielessä miten itse voin tehdä asioita tavoitteen saavuttamiseksi.

Yleensä ne organisaatiot missä vatuloidaan ongelmia, pärjäävät keskimäärin huomattavan paljon huonommin markkinakentällä kuin organisaatiot jotka keskittyvät tulevaisuuteen ja kehittämiseen.

Rakennetaan yhdessä uutta yrityskulttuuria. Oman panoksen tarjoaminen on erityisen tärkeää. Luodaan siis yhdessä jotain uutta, joten jokaisen panos on yhtä tärkeää.

Jaana Utti 4.11 iltapäivä

Opiskellaksesi sinun ei tarvitse mennä mihinkään fyysiseen paikkaan opiskellaaksesi. Käytä rohkeasti esim. Tahdon Coachingia- palvelua!

Suuri osa johtamisesta on ihan normaalia johtamisen kehittämistä. Omassa työssä osoitetaan ammattitaitoa erilaisilla teoilla. Tutkinnossa näytetään siis vain osaamista. Näytetään kahdessa osassa. On johtajana toimimisen osuus ja valinnainen osuus. Tutkinnon näytöt tehdään näkyviksi muilla tavoin kuin kirjoittamalla raportteja. Käytämme videoita, kuvia, ääntä ja näytelmiä. Vältämme paperia viimeiseen asti.

Kotitehtävä 1: Twiittaa Mehiläinen- tunnuksella ja tarkista, että olet tehnyt Twitter- tilin itsellesi. Seuraa Tamoraa!

Kotitehtävä 2: Palkitse Innostajia! Lopeta Ankeuttajien palkitseminen ja unohda heidät. Etsi oma jämäkkä johtajuutesi. Johda sitä mitä saadaan aikaan ja älä kiinnitä huomiotasi ainoastaan siihen miten kukakin on paikalla. Unohda myös turha miellyttämisen halu. Ihmiset pitävät jämäkistä ja selkeistä johtajista. Johtajana tehtäväsi on johtaa ja viedä tiimisi toteuttamaan tavoitteet.

Johtajana et ole välttämättä enää edellisen tiimisi jäsen, vaan olet sen johtaja. Se vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja ryhmädynamiikkaan.

Tarvitsemme oikeasti suoria sanoja ja selkeää liiketoiminnan tekemistä.

Kotitehtävä 3: Kirjoita blogikirjoitus. Joko yksin tai ryhmäsi kanssa. Blogi on teidän viesti teistä ulospäin. Mitä ajattelette johtajuudesta. Pientä pullistelustrategiaa ulospäin. Kirjoita filosofista tekstiä johtajuudesta. Mitä ajatteletta ja millaista johtajuus tulee olemaan tulevaisuudessa. Esim. ”Ankeuttajat tappavat innostuksen”. Blogikirjoituksessa otsikko on hyvin tärkeä. Se voi olla hieman mystinen. Kirjoitus voi olla melko lyhyt ja on aina hyvä jos kirjoituksessasi olisi kuva. Mitä johtaminen on, mitä se tulevaisuudessa on. Miten toimintaympäristö muuttuu?

Käy katsomassa esimerkkejä esim. täältä https://kestavataloudenjohtaminen.wordpress.com/

Kotitehtävä 4: Ajattele omaa suhtautumistasi uusiin asioihin ja muutoksiin.

Ajattelemme vanhuksen olevan hoivan kohde, samalla tavalla kuin ajattelemme oppilaan olevan opetuksen kohde.

Diakoniasäätiö Foibessa ostettiin tabletit kaikille tehostetun palveluasumisen asukkaille. Kyynikot miettivät, että pitää ostaa kurssi vanhuksille ja moni kritisoi, että ei ole tullut lähihoitajaksi opettaakseen tablettien käyttöä. Asiakaslähtöisesti ajateltuna on tärkeää, että vanhuksilla on mahdollista käyttää tablettia eikä keskitytä negatiivisiin asioihin. Millään palvelulla ei ole mitään merkitystä jos se ei ole saavutettavissa.

Meidän kaikki palvelut ovat rakenteellisessa maailmassa ja käyttö on vähintään hölmöä. Pienillä innovaatioilla ajateltuna asiakashyödyn näkökulmasta lähestyttynä voimme tehdä valtavia muutoksia.

Tee joku teko missä käännät tuotantolähtöisen toimintamallin asiakaslähtöiseksi.