sunnuntai 10. tammikuuta 2016


Norsu posliinikaupassa

Olen vihdoin ja viimein päässyt Jarkko Rantasen kirjan Tunteella! Voimaa tekemiseen, pariin. Tätä on paljon suositeltu ja nyt se on edessäni. Ja toden totta, vanha elefanttivertaus istuu näkemykseeni johtamisesta kuin hansikas käteen. Vertaus menee näin. Järkemme on kuin ratsastaja elefantin selässä - ratsastaja yrittää hallita jotain, mikä on sitä paljon voimakkaampaa ja suurempaa. Ratsastaja voi oppia ja kehittyä taitavaksi, mutta on aina elefanttia heikompi. Aloitteleva ratsastaja on täysin elefantin vietävissä – niin kuin lapset ovat täysin tunteidensa armoilla. Parhaimmillaan ratsastajan ja elefantin tavoitteet yhdistyvät, ja elefantin voimista on paljon hyötyä ratsastajalle. Taitava ratsastaja osaa hyödyntää elefantin luontaisia taipumuksia ja tietää, miten elefanttia voi houkutella. Pitkäjänteisesti ja systemaattisesti työskentelemällä ratsastaja voi kouluttaa myös elefanttia – elefantti kesyyntyy ja oppii uusia asioita ratsastajalta. Ratsastaja ja elefantti oppivat tuntemaan toisensa, ja molemmat oppivat toisiltaan.

Jos siis haluamme parantaa tulosta tai työilmapiiriä tai molempia niin kuin yleensä haluamme, niin tunteita ei sovi sivuuttaa. Herkästi olemme asiakeskeisiä ja käytämme järkeen perustuvia perusteluita luottaen, että tällöin ihmiset ymmärtävät järkevästi toimia oikein. Mutta mitä tapahtuukaan? Norsu painaa menemään kuin posliinikaupassa konsanaan ja pieni ratsastaja järjen äänellä yrittää sitä hillitä. Ei muuten paljon auta, siinä meni aika monen tonnin edestä Wedgwoodia… Kannattaa muistaa, että ahdistus salpaa ajattelun. ”Järkevinkään strategia ei muutu toiminnaksi, jos se ei herätä minkäänlaisia tunteita. Ihmiset eivät riennä tehtäviinsä jos motivaatiota ei ole. Motivaation pohjana ovat tunteet – sekä tällä hetkellä koetut, että tulevaisuuteen liittyvät. Rahakin motivoi vain tunteiden kautta.”, toteaa Jarkko Rantanen.
 

Tähän ajatukseen kiteytyy minun näkemykseni johtamisesta tulevaisuudessa.  Tulee kuunnella herkällä korvalla työntekijöidensä puhetta, sekä sitä mitä he sanovat että ehkä vielä hieman enemmän sitä miten he sen sanovat. Opetalla analysoimaan puhujan tunnetila, mikä ei kylläkään ole välttämättä helppoa, mutta ei mahdotontakaan. Sillä Jarkko Rantasen mukaan mikäli haluaa vaikuttaa muiden mielipiteisiin täytyy heidän tunnetilansa ensin tunnistaa. Ja juuri sitähän johtaja haluaa, vaikuttaa mielipiteisiin, että nähdään sama ja yhteinen tavoite johon pyritään yhdessä ja hyvillä mielin. Sillä eikö juuri menestyvä yritys jossa on erinomainen työilmapiiri ole kaikkien edun mukaista?
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti